Toimintakyvyn vaikutus työelämään (TOVA) -hanke loppusuoralla

18.12.2014

Kuva: KKI-ohjelma, Studio Juha Sorri
Kuva: KKI-ohjelma, Studio Juha Sorri

Toimintakyvyn vaikutus työelämään (TOVA)-hanketta on toteutettu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa vuoden 2013 lokakuusta alkaen. Hankkeen aikana on neljässä pohjoissavolaisessa yrityksessä tehty toimenpiteitä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Pohjois-Savon Liikunnan vastuualueena on ollut edesauttaa työntekijöiden työssäjaksamista ja työkyvyn ylläpitämistä.

Työelämän tavoitteet sekä työikäisen väestön terveys ja elämäntavat tuovat omat haasteensa työssäjaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Suomessa puolet työikäisestä väestöstä on ylipainoisia (BMI >25) ja määrä on noussut 2000-luvun alkupuolelta noin 6 prosenttiyksikköä ja 1990-luvun alusta noin 12 prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti terveyttä edistävää liikuntaa harrastavien määrässä on tapahtunut vuosien 1995 ja 2005 välillä 5 prosenttiyksikön pienentyminen (THL, SOTKAnet 2005-2013). Työikäisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen on yksi suurista haasteista tulevaisuudessa, jossa tavoitteena on työurien pidentäminen ja työn tuottavuuden parantaminen, Suomen pysymiseksi kilpailukykyisenä. Ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä ja työnantajan aktiivisella otteella hyvinvoinnin kehittämisessä on tärkeä sija tässä haasteessa.

Pohjois-Savon Liikunta toteutti kohdeyrityksissä hyvinvoinnin toimintamallia, jossa työntekijöille tehtiin kokonaisvaltainen hyvinvointikartoitus (SuomiMiehen -kuntotestit ja Firstbeat-hyvinvointikartoitus) hankkeen alussa ja lopussa, noin 8-10 kk aikajaksolla. Työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen perustui henkilökohtaiseen hyvinvointia edistävien elämäntapojen neuvontaan, joita toteutettiin henkilön tarpeiden mukaisesti 1-3 kertaa kartoitusten välillä sekä yhden kerran seurantakartoituksen jälkeen.

TOVA-hankkeessa toteutetussa toimintamallissa keskityttiin liikuntaan, ravitsemukseen sekä stressiin ja palautumiseen liittyvien asioiden neuvontaan, joista etsittiin yhdessä työntekijän kanssa hänelle sopivia toimenpiteitä. Kokonaisuudessaan hankkeen toimet edistivät osallistuneiden työntekijöiden kuntoa, joka näkyi mm. kehonkoostumuksessa painon putoamisena, rasvaprosentin ja viskeraalisen rasvan pienemisenä sekä kestävyyskunnon kohenemisena. Toisaalta työelämän vaatimukset (työnmäärän lisääntyminen, tulostavoitteet, työtehtävien vaihdois jne..) sekä yksityiselämässä tapahtuneet muutokset näkyivät testauksissa, kun stressiä ja palautumista mittaavassa Firstbeat-kartoituksessa mm. palautumisen määrä oli vähentynyt seurantamittausten aikana. Tämä näkyi hyvän palautumisen vähentymisenä erityisesti henkilöillä, joilla ensimmäisessä kartoituksessa tilanne oli hyvä. Palautumisen lisääntymistä oli kuitenkin havaittavissa mm. henkilöillä, joiden kanssa etsittiin keinoja palautumisen parantamiseen sekä unenaikaisen palautumisen laadussa yleisellä tasolla, johon yhtenä selittävänä tekijänä löytyi yhtäläisyyksiä parantuneesta fyysisestä kunnosta. Myös seurantatestien jälkeisissä keskusteluissa ilmeni työntekijöiden joukossa jaksamisen paranemista, tehtyjen muutosten vaikutusta mm. verenpaineen alenemiseen ja arkiaktiivisuuden lisääntymiseen, joiden vaikutukset eivät välttämättä näy testituloksissa.

Hankkeen aikana selvitettiin myös osallistujien tekemiä elämäntapamuutoksia lähettämällä sähköinen e-lomake toimintojen päätteeksi. 135 osallistuneesta vastasi kyselyyn 74 %. Eniten muutoksia vastanneista oli tehnyt aktiivisuuden lisäämisessä vapaa-ajalla (45 %), kasvisten lisäämisessä (41 %), kestävyysliikunnan lisäämisessä (41%) ja aterioiden pienentämisessä (40%). Myös aterioiden määrässä oli tapahtunut tärkeää muutosta parempaan, kun 32 % vastanneista oli lisännyt aterioiden määrää päiviin. Edelleen osallistujien aterioiden määrä on kuitenkin oman terveyden ja jaksamisen kannalta suurimmalla osalla riittämätöntä, kun vain 22 % vastanneista syö suositusten mukaisesti vähintään 5 ateriaa päivässä. Suurimmalla osalla (73 %) aterioiden määrä on 3-4 ateriaa päivässä ja pienellä osalla 1-2 ateriaa päivässä.

Hankkeen toiminnot testaukset ja neuvonta koettiin myös hyödylliseksi ja motivoivaksi toiminnaksi. Osallistujat toivoivat myös jatkoa ja seurantaa toiminnalle, kun jo pienetkin muutokset omissa elämäntavoissa näkyivät jo tuloksissa.

Hanke osoittaa, että hyvinvointia edistävällä neuvonnalla pystytään edistämään työntekijöiden fyysistä kuntoa ja antamaan työssä jaksamiseen eväitä, olipa kyse työn aikana koetusta jaksamisesta tasaisen ateriarytmin avulla  tai terveyden edistäminen elämäntapamuutosten avulla. Edelleen haasteena on työn mitoittaminen voimavarojen mukaisesti, johon eivät aina riitä ainoastaan yksilön tekemät muutokset vaan ratkaisuja on etsittävä työantajan kanssa.