Liikkuva varhaiskasvatus 

Aktiivisuus on lapselle luontaista, ja liikkumisen tavat ja taidot muotoutuvat jo lapsuudessa. Liikkuminen auttaa oppimaan, rakentaa itsetuntoa ja kehittää sosiaalisia taitoja. Varhaiskasvattajilla on tärkeä rooli lasten ja perheiden arjessa.

Valtakunnallisen Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoitteena on, että jokaisella lapsella on päivittäin mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon. Ohjelma tarjoaa varhaiskasvattajille välineitä lasten liikkumisen lisäämiseen sekä oman työn kehittämiseen VASU2018 sekä varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten pohjalta. Ohjelma tarjoaa konkreettisia askelmerkkejä fyysisesti aktiivisen oppimisympäristön sekä toimintakulttuurin luomiseen. Ohjelmaa toteutetaan oman yksikön lähtökohdista pienin askelin.

Ohjelmaan voivat ilmoittautua

  • kaikki varhaiskasvatuksen muodot (varhaiskasvatusyksikkö, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus)
  • kunta (varhaiskasvatuksen johto/hallinto)

Yksiköiden ilmoittautumisesta vastaa aina yksikön johtaja. Kuntatasolla päätöksen tekee varhaiskasvatuksen johto. 

Ohjelmaan liittyminen on maksutonta. Kaikki ohjelman materiaalit ovat saatavilla veloituksetta sähköisesti ohjelman verkkosivuilla ja ohjelma-alustalla, jonne yksiköt saavat tunnukset ilmoittautuessaan mukaan ohjelmaan. Ohjelman materiaalit ovat myös tilattavissa painettuina omakustannehintaan https://liikkuvavarhaiskasvatus.fi/tukimateriaalit/

Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma oli vuosina 2015–2019 Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma. Uuden nimen myötä ohjelma kytkeytyy entistä vahvemmin valtakunnalliseen kokonaisuuteen, jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nouseminen kaikissa ryhmissä. Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa koordinoi LIKES-tutkimuskeskus. Ohjelmaa toteutetaan ja kehitetään laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä.

Lisätietoa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmasta: www.liikkuvavarhaiskasvatus.fi

Pohjois-Savon Liikunta auttaa kuntia ja varhaiskasvatusyksiköitä kehittämään varhaiskasvatuspäivän liikuntamyönteistä toimintakulttuuria Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa hyödyntäen. 

Yhteyshenkilöt: 
Varhaiskasvatuksen liikunnan asiantuntija 
Marjukka Siponen marjukka.siponen@pohjois-savonliikunta.fi 

Lasten ja nuorten liikunnan aluekehittäjä
Anne Kekäläinen  anne.kekalainen@pohjois-savonliikunta.fi 

Liikkuva vaka -jutut

Tammikuu 2023:

Innostammeko lapset liikkumaan?


Liikunta varhaiskasvatuksessa on jokaisen oikeus. Lapsille tulisi tarjota mahdollisuuksia niin omaehtoiseen liikkumiseen kuin tukea uusien taitojen oppimiseen ohjatuilla liikuntatuokioilla. Suunniteltu, tavoitteellinen ja monipuolinen liikuntakasvatus varhaiskasvatuksessa on kirjoitettu myös varhaiskasvatuslakiin. Eri vuodenajat tarjoavat virikkeitä monipuolisiin leikkeihin ja liikunnan ilon kokemuksiin.  

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksissa (2016) todetaan, että lapset ovat yksilöitä ja erilaisia, joten toiminnan sisällöt tulee rakentaa niin, että myös aikaisemmin liikuntaa harrastamattomat, taidoiltaan muita heikommat lapset pääsevät toimintaan mukaan.

Lahden Jalkarannan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Juulia Lindström juoksee posket punaisena lasten perässä. Lapset nauttivat silminnähden siitä, että aikuinen liikkuu ja leikkii heidän kanssaan. Huohottaen lapset kertovat Julian olevan ainoa, joka saa heidät hippaleikissä kiinni.

-         Levottomuudet hellittävät, kun toiminta on mietitty toiminnalliseksi. Yksikössämme puhutaan paljon liikunnasta ja mahdollistetaan lasten liikettä, kertoo Lindström

Lasten kanssa aktiivinen touhuaminen on Lindströmille luontaista ja hänen puheessaan korostuu päivittäisen liikunnan merkitys. Lasten fyysisen aktiivisuuden määrä koostuu päivittäin kuormittavuudeltaan monipuolisesta liikkumisesta: kevyestä liikkumisesta, aktiivisesta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Juuri ne hippaleikin jälkeiset punaiset posket ja hengästyminen kertovat onnistumisista erittäin reippaan liikkumisen osalta.

Myös Metsäkankaan päiväkoti on tunnettu aktiivisesta toiminnastaan ja liikkumiselle suotuisista olosuhteista. Piha, metsäalue, liikuntatila sekä viereinen kenttä luovat ympärivuotisen toimintaympäristön päiväkodin toiminnalle.

-         Metsäkankaan päiväkodissa painopistealueina ovat luonto, leikki ja liikunta. Alkuvuosina henkilökunta oli jakautunut painopistealueiden työryhmiin kehittämään toimintaa. Nyt toiminta on juurtunut osaksi toimintakulttuuriamme, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Mia Snåre.

Aikuisen heittäytyessä mukaan liikkumaan innostuvat myös lapset

Jalkarannan päiväkodissa ohjattua liikuntaa on toteutettu perinteisten liikuntatuokioiden lisäksi myös retkillä ja muissa ulkolutilanteissa. Kun aikuinen on ohjaamassa ja mukana leikkimässä, innokkaita osallistujia on usein paljon. Aikuisen ohjauksessa pystytään huomiomaan myös vähän liikkuvat lapset ja innostamaan heitä mukaan fyysisesti aktiivisiin leikkeihin ja peleihin kannustavalla otteella.

-         Pihalla ulkoillessa ohjattuun toimintaan osallistuminen on vapaampaa. Polttopalloon, hippaan ja muihin ohjattuihin leikkeihin saa osallistua halutessaan ja usein aikuisen ohjauksessa innokkaita on enemmän mukaan. Sisällä järjestämme ohjattua liikuntaa esimerkiksi välijumppaa muun toiminnassa lomassa. Se voi olla musiikkiliikuntaa tai sellaisia liikuntaleikkejä, jotka eivät vaadi paljoa tilaa, kertoo Lindström.

Oman lapsen yleisurheiluharrastus on tuonut lajista lisää tietoa myös Snårelle ja nyt laji on luontevasti tullut mukana myös lasten päiviin. Snåre haluaa tuoda oppimaansa ennakkoluulottomasti ja matalalla kynnyksellä omaan työhönsä ja heittäytyy täysillä myös itse mukaa.

Paikalliset urheiluseurat voivat mahdollisuuksien mukaan tarjota varhaiskasvatusyksiköille joko lajitutustumisia tai pidempiaikaisia ohjauksia. Yhteistyö paikallisten seurojen kanssa nähdään Metsäkankaan päiväkodissa hyväksi malliksi.

-         Olemme avoimia eri urheiluseurojen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Muutamien seurojen kanssa on ollut vuosien saatossa mukavia yhteisiä liikuntahetkiä. Viime vuonna muun muassa Lahden hiihtoseura opasti eskareita mäkihypyn saloihin. Myös paikalliset jalkapalloseurat ovat järjestäneet palloilutapahtumia, kertoo Snåre.


Aktivoiko piha ja lähiympäristö lisäämään liikettä?

Molemmissa päiväkodeissa liikuntavälineet ovat lasten käytettävissä ja ne innostavat myös omatoimiseen liikkumiseen ja leikkimiseen. 155 paikkaisen Metsäkankaan päiväkodin pihalta löytyy trampoliineja, puomeja, eri korkuisia rekkitankoja, kiipeilytelineitä, liukumäet isoille ja pienille sekä keinuja. Maahan on piirrettynä hyppyruutuja ja viivat polttopallo/tervapata leikkiin. Suunnittelussa on huomioitu lasten liikkumiseen aktivoivia elementtejä ja tekemistä lapsilla riittää.

-         Pihassa olevalla metsäalueella leikitään vanhoja perinteisiä ja hyväksi havaittuja pihaleikkejä esimerkiksi puu palaa, pakko vaihtaa. Talvella puolestaan viereinen kenttä tarjoaa mahdollisuuden luisteluun ja läheiset hiihtoladut aktivoivat hiihtämään, toteaa Snåre.

Lindströmin mukaan myös Monitoimitalo Jalossa toimivan 175 paikkaisen päiväkodin piha on liikkumiseen ja leikkimiseen innostava. Koulun isoon jumppasaliin ryhmät pääsevät joka toinen viikko, ja pienempää peilisalia käytetään viikoittain ohjattuihin liikuntaleikkeihin. Lähileikkipuistot ja kenttä löytyvät läheltä, ja niitä hyödynnetään aktiivisesti.

Omaa toimintaympäristöä kannattaa välillä pysähtyä katsomaan rauhassa ja miettiä, osataanko kaikkia tiloja käyttää. Myös Lindström pysähtyy pohtimaan asiaa haastattelun aikana ja toteaa, että pihan niin sanottua vapaata tilaa voisi hyvinkin aktivoida lisää ohjattuihin liikuntaleikkeihin.  


Teksti: Heidi Mälkönen, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry ja Minttu Koivumäki, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry / Lisää liikettä -hanke


Syyskuu 2022:

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin liikunnallistaminen johtajan näkökulmasta 


Miten päiväkodin johtaja voi toimia liikkeen mahdollistajana omassa roolissaan? Millaiset rakenteet tukevat liikunnallisen varhaiskasvatuksen edellytyksiä? Lappeen päiväkohdin johtaja ja varhaiskasvatuksen liikunnan asiantuntija Heli Puhakainen kertoo omia näkemyksiään liikkeen lisäämisestä varhaiskasvatuksessa. 


Puhakainen työskentelee Lappeenrannassa, jonka hän mainitsee liikuntamyönteiseksi kaupungiksi. Kaupungin eri toimialat tekevät tiivistä yhteistyötä. Näin liikuntamyönteistä työtä pystytään viemään yhdessä eteenpäin varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.  

Yhteistyö näkyy vahvasti toimintojen edistämisen keinona. Lappeenrannassa eri yksiköissä on liikuntavastaavien tiimit, joissa mietitään liikkumisen teemoja. Tämä ei ole yksittäisen ryhmän vastuulla vaan koko yhteisön vastuulla, jolloin kaikki sitoutuvat viemään liikkumisen asiaa eteenpäin. Juuri pohdimme yhteisesti sitä, miten yhteisömme ja ympäristömme tukee lapsen mahdollisuutta liikkumiseen. Mahdollistaako ympäristömme lapsen harjoitella vapaasti ja luonnostaan muun muassa perusopetuksessa käytettyjen Move! -testien mittauksia? Tukeeko toimintakulttuurimme sitä toimintaa, joka on mitattavissa myöhemmillä luokilla? Mitä me olemme tehneet kasvattajina, jotta lapset pääsevät harjoittelemaan taitojaan? Olemmeko luoneet ympäristön, jossa lapsilla on mahdollisuuksia harjoitella näitä taitoja? Entä, miten salimme välineistö tukee motoristen taitojen kehittymistä jo varhaiskasvatuksen puolella? kyselee Puhakainen. 

Liikuntamyönteisestä kulttuuria tukevia toimintoja käynnistettiin Lappeenrannassa hankerahoituksella. Hankerahoituksella Lappeenrantaan rakennettiin fyysisen aktiivisuuden suositusten ja sen eri osa-alueiden pohjalta varhaiskasvatuksen vuosikello. Useammat hanketoimenpiteet todettiin niin merkittäviksi, että ne juurrutettiin osaksi perustoimintaan.  

Pidän erittäin tärkeänä, että toimialajohtajat kokevat liikuntamyönteiset toimintatavat tärkeänä ja haluavat myös tuoda jatkumoa toiminnoille. Nyt varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattuna muun muassa liikunnan merkitys ja näin siitä tulee myös osa toimintaa. On siis tärkeää pohtia, mitä asiakirjoihin on kirjoitettu liikuntakasvatuksesta ja liikkumisesta, sillä ne ohjaavat vahvasti myös yksiköiden toimintoja, toteaa Puhakainen.  

  

Kaupungin varhaiskasvatuksen vuosikellosta yksikön omaan vuosikelloon 

Kaupungin ohjaavan varhaiskasvatuksen vuosikellon ohella myös yksiköillä on oma toimintaa ohjaava vuosikello. Puhakaisen johtaman varhaiskasvatusyksikön vuosikelloon on rakennettu eri teemakuukausia, joissa keskitytään muun muassa eri motorisiin taitoihin (esimerkiksi tasapainotaidot, liikkumistaidot, välineenkäsittelytaidot). 

Kaupungin toiminnoissa lasten osallistamista on pidetty tärkeänä asiana. Yksiköissä lapset ovat suunnittelussa mukana, ja meillä lapset valitsivat muun muassa parkouria ja tanssia kuukausien teemoiksi. Kasvattajat miettivät, miten valinnat tuodaan arkeen eri-ikäisille. Tässä korostuu myös henkilökunnan tietoisuus liikunnasta ja liikuntakasvatuksesta, sanoo Puhakainen. 

Puhakainen pitää tärkeänä, että henkilökunnalla on osaamista ja heille mahdollistetaan osaamisen lisääminen. Osaako kasvattaja havainnoida ja käyttää havainnointia omana työkalunaan? Johtajan on tärkeä varmistaa, että oma henkilökunta osaa havainnoida lasten taitoja. 

On hyvä pohtia, kuinka me aikuiset havainnoimme lasten omaehtoista toimintaa. Jos 80 prosenttia ryhmän lapsista leikkii hiki päässä, niin osa jää sivuun. Näemmekö me ne lapset ja saammeko me heidät liikkumaan itsenäisesti? Miten voimme tukea heitä esimerkiksi draamaleikeillä tai leikkiradoilla? Mielestäni draaman ja liikkumisen yhdistäminen on hieno asia. Annetaan lasten kunnolla riehaantua ja innostua. On syytä kiinnittää huomiota myös meidän aikuisten luomaan ympäristöön. Annammeko lasten hyppiä ja kiivetä? pohtii Puhakainen.  


Johtamispuheella ohjataan myös liikuntamyönteiseen kulttuuriin 

Puhakainen puhuu paljon johtamispuheen merkityksestä liikuntamyönteisen kasvatuksen edistäjänä. Hän myös kannustaa muita johtajia pohtimaan omaa johtamispuhettaan. Miten omalla puheella tuot toiminnallisuuden esille? Jos puhutaan vain staattisista leikeistä tai tekemisestä, niin ohjaako se varhaiskasvattajia toiminnalliseen tekemiseen arkirutiineissa? 

Pidän johtamispuhetta tärkeänä jo toimintaa suunniteltaessa ja kiinnitän omaan puheeseeni huomiota. Johtamispuheen kärjet ovat varhaiskasvatussuunnitelmasta, joka yleisesti ohjaa toimintaa ja tekemistä. On tärkeää antaa ja luoda kasvattajille vapaus siihen, miten he toimintoja tekevät. Heillä tulee olla mahdollisuus keksiä itse liikuntamyönteisiä toimintatapoja. Kaiken pitää kuitenkin tapahtua yhteisötasolla eikä vain yksilötasolla. Minulle on johtajana tärkeää, että myös lapset ovat mukana suunnittelussa ja heiltä kysytään toiveita. On hauska nähdä, miten eri toiminnoissa näkyy lasten osallisuus. Esimerkiksi meillä lapset suunnittelevat Unelmien liikuntapäivän sisällöt, kertoo Puhakainen. 

Haasteista kysyttäessä Puhakainen korostaa ratkaisukeskeisyyttä ja puheen ylläpitämistä. Jos liikkumismyönteinen puhe poistuu, voivat toiminnat myös lakata. Silloin vain niin sanotut himoliikkujat ja innokkaat jaksavat hoitaa lasten liikkumista.  

Liikkuminen on meidän kaikkien vastuulla ja puheen ylläpitäminen myös meidän johtajien tehtävä. Tätä ei ohjaa pelkästään vasu tai kehittämispäivät vaan liikuntamyönteistä puhetta on ylläpidettävä ja muistutettava asian tärkeydestä. Varhaiskasvatukselta odotetaan monipuolista toimintaa, mutta on tärkeä pohtia, miten liikunta ja liikkuminen tuodaan tässä kohtaa esille. Liikkumisen puheeksi ottaminen on tärkeää niin yksilö-, yhteisö- kuin ryhmätasolla, summaa Puhakainen.  

Mikään ei ole niin ihanaa, kun nähdä lapset touhuvan. Johtajuuden mindfullnessia on nähdä lasten leikkivän. Ja maailman paras kirja on muuten Fyysisen aktiivisuuden suositukset, iloitsee Puhakainen lopuksi. 


Teksti: Minttu Koivumäki, Liikunnan aluejärjestöt, Lisää liikettä -hanke 


Marraskuu 2021:

Kolme tuntia!

Miksi alle kolmevuotiaankin tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä? Kuinka se on edes mahdollista?

Monelle pienten lasten parissa toimivalle kasvattajalle on voinut nousta kyseiset kysymykset mieleen kuulleessaan Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksista. Liikuntasuositusten mukaan alle kahdeksanvuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa, joka koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta.

Miten tavoitteeseen voi päästä pienen kanssa, joka opettelee mahdollisesti vasta kävelemään ja jonka kaikki hereilläoloaika kuluu perustarpeiden tyydyttämiseen sekä alkeellisten leikki- ja vuorovaikutustaitojen opetteluun. Pitää muistaa, että fyysinen aktiivisuus on lapselle muun muassa aktiivista leikkiä eli kaikkea lapsen elämään kuuluvaa, kuormittavuudeltaan eritasoista liikuntaa, kuten leikkimistä, touhuamista sisä- ja ulkoympäristöissä, kotiaskareita sekä ohjattuja liikuntatuokioita.

”Leikki on olennainen osa lapsen elämää ja kehitystä - leikki tuottaa iloa ja mielihyvää ja sen kautta on mahdollista lisätä myös lapsen fyysistä aktiivisuutta. (Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artikla lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit 7 ja 17).”

 

Ensimmäisen kolmen vuoden aikana lapsi harjoittelee eniten arjen taitoja, mutta ei ilman fyysistä aktiivisuutta. Jokaisella lapsella on sisäsyntyinen tarve toimintaan, liikkumiseen, tutkimiseen, löytämiseen ja kokeiluun. Lapsi hakee liikettä, koska se on edellytys hänen terveydellensä ja kokonaisvaltaiselle kehitykselle.

Kolme ensimmäistä vuotta ovat lapsen hermojärjestelmän vilkkainta kehityksen aikaa. Tuossa vaiheessa aivot rakentavat liikkumisen ja liikkeen kautta saatujen aistiärsykkeiden avulla oppimisjärjestelmää, joka vaikuttaa ratkaisevasti myöhempien uusien taitojen oppimiseen. Myös ajattelu, kieli ja muisti kehittyvät toiminnan aikana: pieni lapsi ei ajattele ensin ja toimi sitten, vaan hän ajattelee, kuvittelee ja toimii samanaikaisesti. Pieni lapsi myös liikkuu oppiakseen keskittymään. Vauhdikas liike ennen keskittymistä vaativaa tekemistä, kuten syömistä, haalarin tai housujen pukemista tai potalla istumista auttaa keskittymään opittavaan asiaan.

”Pallo on tärkeimpiä liikuntavälineitä pienelle lapselle. Se houkuttelee vuorovaikutukseen aikuisen kanssa, kannustaa luovuuteen, tukee hienomotoristen taitojen myöhempää kehitystä, kehittää havaintomotoriikkaa sekä vaatii aistitoimintojen yhteistyötä ja voiman säätöä.” 


Voi myös olla tuttua, että rajoitamme pienen lapsen liikkumista turvallisuussyistä tai lapsen heikkojen taitojen vuoksi. Liikkuessaan monipuolisesti ja riittävästi lapsi kuitenkin oppii arjessa selviytymisen kannalta tärkeitä motorisia taitoja, jotka mahdollistavat myös turvallisemman liikkumisen niin tutussa kuin uudessa ympäristössä.

Kauaskantoisesti katsottuna lapsen varhaisimmat kokemukset liikkumisesta ja siitä saadusta palautteesta vaikuttavat hänen koko elämänkaaren ajan: kolmesta vuodesta eteenpäin lapselle alkaa hahmottua eteensä polun alku, joka voi olla joko liikkuvaan tai liikkumattomaan elämäntapaan ohjaava. Kummalle polulle sinä ohjaat?

Teksti: Heidi Mälkönen, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) & Marjukka Siponen, varhaiskasvatuksen liikunnan asiantuntija, Pohjois-Savon Liikunta (PSL)


Lähteet: 

Ahonen L. & Roos P. 2021. Untuvikot. Alle 3-vuotiaiden pedagogiikka. P-S Kustannus. 

Gallahue, D.L. & Donnelly, C.F. 2003. Developmental physical education for all children. (4. painos) Champaign, IL: Human Kinetics. 

Helenieus A., Karila K., Munter H., Mäntynen P., Siren-Tiusanen H. Pienet päivähoidossa. Alle kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita. 2002. WSOY. Helsinki. 

Sääkslahti. A. 2018. Liikuntakasvatus varhaiskasvatuksessa. P-S Kustannus. Jyväskylä 

Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysiselle aktiivisuudelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22 

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus-ja kulttuuriministeriö 2016: 21